Paastopäivä vol. 2

Eilen torstaina 6.6 oli toinen paastopäiväni. 

Aamulla heräsin viideltä, koska olin taas yöllä narskutellut hampaitani ja leukaperiäni särki. Mietin kuinka ihmeessä pystyn pitämään paastopäiväni kun en edes saanut nukkua tarpeeksi. Suunnittelin jo siirtäväni paastopäivää, kunnes tajusin että päiviä tällä viikolla ei ole muita mahdollisia. Perjantaina pidämme grillijuhlat, jolloin ei todellakaan ole kiva olla syömättä. Lauantaina juhlitaan siskoni syntymäpäiviä, jälleen huono päivä paastota. Sunnuntai taas... Dagen efter. Noh, päätin pitää alkuperäisen suunnitelmani ja hyvä niin, vaikka en ennaltasuunniteltua ruokasuunnitelmaa noudattanutkaan.

Aamupäivällä kahvin ja S:n aamiaisen jälkeen lähdimme ulkoilemaan jotta unohtaisin nälkäni, joka aamuviidestä asti kurisi vatsassa. Ihme kyllä unohdin koko näläntunteen pariksi tunniksi! Söin aamiaiseni vasta puoli yhden aikaan S:n nukkuessa päiväunia.

Iltapäivällä V tuli töistä kotiin, nappasi S:n mukaansa lähti ulos. Jäin istuskelemaan sohvalle kurnivan mahani kanssa ja päätin syödä eilistä meksikonpataa. Olin kirjannut Kiloklubiin reseptin kyseisestä ruoasta, joten laskin että saan syödä 1/6, ja kaloreita alta sata! Sen jälkeen lähtikin taju! Nukahdin siis tyytyväisenä sohvalle Supernaturalin pyöriessä taustalla. Heräsin vasta iltasella, kellon näyttäessä puolta seitsemää.

Siinä kelloa tuijottaessani, mietin tätä paastoa. Olin lopettanut syömisen edellisenä iltana iltapalan jälkeen. Enkö siis saisi syödä jo yhdeksän jälkeen illalla, eikä minun tarvitsisi odottaa aamuun asti? Onko paastopäivä 24h vai 36h. Yksi päivä ja yksi yö vai yksi päivä ja kaksi yötä? Päätin että saan syödä illalla jos tuntuu siltä, vaikka hiukan se tuntui huijaukselta. Iltapalaksi söin ruissämpylän juustolla, kalkkunaleikkeellä, margariinilla ja tomaatilla.

Ihan pienen palan söin vielä iltasella lakkiaisista jäänyttä juustokakkua, hyvällä omallatunnolla :)

Tässä siis paastopäivä kakkosen menu:

Aamiainen:
Raejuusto 100g
Mustikkakeitto 2dl

Päivällinen:
Jauhelihapata 1 annos

Iltapala:
Ruissämpylä 2 viipaletta
Edamjuusto 2 viipaletta
Kalkkunaleike 2 viipaletta
Tomaatti 120g

Yhteensä tältä päivältä kaloreita tuli 522kcal (+ juustokakun palanen)

5:2

Ajattelin testata 5:2 dieettiä, jossa siis viitenä päivänä viikossa syödään normaalisti ja kahtena, ei peräkkäisenä, päivänä paastotaan, ts. syödään vain 500kcal. Ajattelin että kokeilen tätä ainakin kuukauden päivät, jos toimii niin hyvä, jos ei niin sitten ei. Päivinä jolloin saa syödä normaalisti, ajattelin silti syödä terveellisesti ja monipuolisesti. En usko että dieetti toimii kahden päivän paastolla jos muina päivinä syö vaan mäkkäriä ja heseä.

Paastopäiviksi valitsin maanantain ja torstain. Päiviä voi vaihtaa jos siltä tuntuu mutta ainakin nyt alkuun nuo tuntuvat sopivilta päiviltä. Viikonloppuna saa herkutella ja maanantaina on puhtia paastoon. Torstain paasto taas on sopivasti ennen viikonloppua.

Maanantaina 2.6 aloitin tämän kuuluisan dieetin ensimmäisellä paastopäivällä. Alkuun kauhistelin kun saa syödä vain 500kcal! Tein Kiloklubin avulla suunnitelman paastopäivän ruuista ja hämmästyin kuinka paljon ruokaa siihen kalorimäärään saakaan mahtumaan. 

Ensimmäisen paastopäivän ruuat:

Aamiainen:
Tomaatti 100g
Kurkku 100g
Margariini 60% 1tl
Ruisleipä 1 viipale

Lounas:
Mustikkakeitto 1dl
Raejuusto 100g

Päivällinen:
Porkkana 100g
Kesäkurpitsa 100g
Paprika 100g
Rypsiöljy 1rkl

Iltapala:
Ruispala, edam ja margariini x2

Kaloreita tälle päivälle tuli yhteensä 492kcal.

Yllättävän hyvin jaksoi koko päivän, nälkä tuli kyllä mutta ei niin mahdoton ettei mahan murinan kanssa olisi jaksanut. Käveltiin koko perheen voimin reilun 5km lenkkikin iltasella!

Oli jotenkin helppoa olla vaikka olikin nälkä, kun tiesi että seuraavana päivänä saa taas syödä. 

Kuinka tähän päädyttiin?

Olen aina ollut isokokoinen. Tai, oikeastaan en, aivan vauvana olin laiha.

Jo ala-asteella olin vaivautunut kokoni takia, vaikka jälkeenpäin kun kuvia katselee, en todellakaan ollut lihava. Tiedä sitten mistä moinen olo johtui.. 

Yläasteella olin pyöreä, pyöreämpi kuin muut, mutta en lihava.

Teini-iässä olin aika hyvässäkin kunnossa, pyöräilin päivittäin 20km ja olin aika sinut itseni kanssa. Nyt myöhemminkin kun ajattelee, olin silloin oikein onnellinen ja tyytyväinen, vaikka tilanteeni ei paras mahdollinen ollutkaan.

19-vuotiaana, hieman ennen kun täytin 20-vuotta, aloin seurustella nykyisen avomieheni ja lapseni isän kanssa. Siitä se alamäki sitten lähti.

Aloitin työt nykyisessä työpaikassani 2008. Työni on erittäin fyysistä ja se onkin pitänyt painoni kohtuullisena.

Aloin odottamaan tytärtäni huhtikuussa, jäin pois töistä elokuussa, ensin pidin lomat, sen jälkeen sairasloman, josta jäin suoraan äitiyslomalle. Kaunis tyttäreni syntyi joulukuussa. Koko raskausaikana ei minulle kiloja kertynyt kuin 10kg, pelkäsin kuollakseni että turpoan mahdottomasti enkä pääse kiloista koskaan eroon! Mutta ne kilot on tiputettu aikaa sitten!

Nämä lopulliset kiloni olen onnistunut kerämään itselleni ahkeralla suklaan syönnillä ja laiskottelulla.

Vasta kun puntari näytti 115kg, aloin havahtua tilanteeseen. Pakko tehdä jotain!

Viime syksynä hommasin muutaman ystävän kanssa kausikortin jumppaan. Siellä käytiin kerran-kaksi viikossa, miten sattui huvittamaan. Ja se oli upeaa! Jumpan jälkeen oli aina niin hieno fiilis! Siihen asti kunnes sai suklaalevyn käteensä.. 

Mutta jumppailusta syntyi pieni kipinä..

Tammikuussa hommasimme kuntosalijäsenyyden kahdeksi kuukaudeksi kokeiluun. Tarkoituksena oli käydä vain ryhmäliikuntatunneilla, koska ei kuntosaliharjoittelu ole minua varten. Eikö?

Huhtikuussa sitouduin uuteen kuntosaliin vuodeksi. Kuntosali on lähellä kotiani. Ostin pyörän ja kalliit salikengät. Pakkohan siellä on käydä kun on laittanut paljon rahaa kiinni! Kotihoidontuella elävällä ei ole varaa tuhlailla.

Ei minua enää kiinnosta kuinka paljon asiassa on rahaa kiinni. Rakastan käydä salilla. Se on minun oma hetkeni. Ei miestä, ei lasta eikä vinkuvaa koiraa. Saa käydä rauhassa suihkussa ja saunassa, eikä toisten ehdoilla. Saan kuunnella mitä musiikkia haluan. Saan tehdä mitä haluan ja koska haluan.

Tässä puolen vuoden sisään olen siis saanut pudotettua painoani n. 7kg. Tänä aamuna punnitessa painoin 108,7kg.

Heipähei!

Tähän ihan alkuun ajattelin kertoa hieman itsestäni ja blogini tarkoituksesta :)

Olen siis 26-vuotias nainen Tampereelta jolla on aivan liian painava kuorma kannettavaksi. Elopainoa minulta löytyy tällä hetkellä 108,7kg! Tähän mennessä painoa on tippunut jo 7kg pahimmasta painostani. Kaikista pahimmillani olin n. vuosi sitten, hieman tyttäreni syntymän jälkeen. Tästä kaikesta kerron enemmän, jahka saan kirjoittelun kunnolla käyntiin :)

Minulla on ihana perhe johon kuuluu rakkaan tyttäreni (blogissa kutsun häntä S:ksi) lisäksi avomies (jota kutsun tästä lähtien V:ksi) ja ihanan raivostuttava ranskanbulldoggi B.

Tarkoituksenani on siis päivätä tänne edistymiseni laihduttamisen suhteen, jakaa vinkit, ilot ja surut, onnistumiset ja epäonnistumiset. Ajattelin että pysyn paremmin päätöksessäni jos se on julkista. 

Toivon että tästä on apua huonon itsekurini kanssa!